Laitoin vähän aikaa sitten postauksen juustokakkujäätelöstä. Ne, jotka sitä aikovat kokeilla, tiedoksi: lisäsin reseptiin kanelin, jota ripotellaan piparkakkumurujen päälle ennen vuoan laittamista pakkaseen.

Tämä pöytäharja on muisto edesmenneistä appivanhemmistani. Heiltä harja on keittiöömme kulkeutunut. Eihän näitä juuri missään enää näe (mikä edes on harjan oikea nimi?), mutta kätevä se on, kun puhdistaa puista pöytää leivänmuruista.

Onko kukaan nähnyt näitä kaupoissa?

Toinen asia, jota olen viime aikoina miettinyt, on ruokakauppojen kassahihnoille laitettava kapula. Mikä sen nimi on? Onko sillä edes virallista nimeä? Voiko olla mahdollista, että niin arkisella tavaralla ei ole nimeä?

Kirjoitin eilen, että en edes pystyisi sanomaan sanaa "kakku" joulun ruuanlaiton jälkeen. Näin oli, mutta karri olikin sitten ihan eri asia.

Totesin perheelle päivällä suurieleisesti, että menemme illalla nepalilaiseen syömään, sillä minä ainakaan en ruokaa laittaisi. Kun väki illansuussa alkoi kysellä, monelta lähdetään, ilmoitin keittiöstä iloisesti, että emme me mihinkään lähde, minä olin jo aloittanut intialaisen curryn valmistelut!

Oli nimittäin niin, että uusimman Olivian Suvi Rüsterin Täydellinen resepti oli pöydällä, ja se näytti niin hyvältä, että sormet alkoivat etsiä mausteita kaapista ja katkarapuja pakkasesta. Ja ihmiset: hyvää oli. Leikkasin reseptin saman tien omaan leikekirjaani ja teen siitä jatkossa karreja katkaravun, kanan tai lampaan kera. Naan-leipää ei siinä hötäkässä ehditty valmistaa, mutta riisi kiehui kymmenessä minuutissa kyytipojaksi. Lisäsin muuten sipuleiden paistovaiheessa kasariin luomu-neitsytkookosöljyä, jota olen hehkuttanut ennenkin.

Huomenna me menemme ulos syömään.

Ehkä.

Joulun jälkeen iski anti-ruuanlaittofiilis. Keksejä en tekisi ennen seuraavaa joulua. Kala kaikissa muodoissaan tuli korvista ulos. Glögiä? Ei kiitos.

Päätin - ja halusin - syödä reissumiestä ja luonnonjugurttia. Lukea. Tuijottaa ikkunasta ulos. Joulupäivänä perinteisesti emme pue emmekä lähde ulos: tänä vuonna se oli erityisen helppoa, kun osa perheestä oli flunssassa.

Kun nyt keräilen ruuanlaittointoni alkioita, aloitan suosittelemalla keittokirjaa, jossa ei ole kuvia mutta josta on hyötyä, kun teet ruokaa amerikkalaisista resepteistä. Pääkaupunkiseutulainen American Womens' Club on tehnyt vuonna 2005 oman keittokirjan Tried&True, jossa on yli 200 hyvää reseptiä jäseniltä. Sen lopussa on kätevä amerikkalais-suomalainen ruokasanakirja sekä tarpeeseen tuleva taulukko mitoista (paljonko on unssi, 1 cup tai 4 inches...)

Keittokirjaa saa tiedustella AWC:n nettisivuilta (oikea alalaita, Highlights-otsikon alla). En ole varma, paljonko heillä on sitä varastossa. Kirjan hinta on 15 e.

Tein ensimmäisenä kirjasta Black Chocolate Caken, jonka reseptin postaan täällä heti, kun voin taas sanoa ääneen sanan "kakku".

Toivottaa Jensenin kiusaus

Joulun leivontaspurtti jatkuu vielä hetken. Eilen illalla myöhään tehtiin sitten jouluisia keksejä, joiden reseptin antoi kommentissaan Elina K. Nämä ovat osastoa "voikeksit", joissa itse erityisesti pidän kuivatuista karpaloista ja kaurahiutaleen ja sulaneen valkosuklaan liitosta. Ripottelin muuten joulun kunniaksi hiukan tomusokeria päälle. Mutta: painonhallinnan vinkkelistä lienee parasta, ettei näitä kaikkia tule syötyä yksin...

Elinan karpalo-valkosuklaakeksit

125 g voita 1 dl sokeria 0,75 dl muscovadosokeria 1 muna 3 dl vehnäjauhoja 0,5 tl leivinjauhetta 0,25 tl suolaa 1 tl vaniljasokeria 1 dl muromysliä tai kaurahiutaleita 100 g valkoista suklaata 100 g kuivattuja karpaloita tai puolukoita 0,75 dl mantelirouhetta

Sekoita sokerit pehmeän voin joukkoon ja lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää muutamassa erässä taikinan joukkoon.Rouhi suklaa ja lisää suklaarouhe, karpalot ja mantelirouhe taikinan joukkoon. Sekoita tasaiseksi ja laita taikina jääkaappiin jähmettymään noin puoleksi tunniksi. Pyörittele taikinasta palloja. Laita taikinapallot pellille leivinpaperin päälle ja paina hieman litteämmäksi. Paista uunin yläosassa 200 asteessa noin 10 minuuttia.

Meillä tapahtui kakkuvaunuilmiö perjantaina, kun teimme kaksi jälkiruokaa aterian päätteeksi. Toinen niistä oli Stockmannin nettisivulta napattu Mississippi Mud Cake, joka oli kuohkea ja suklainen - erityisen hyvä vaniljajäätelön kera. Reseptissä käskettiin pitää kakkua uunissa puoli tuntia, mutta ainakin meidän uunissamme paistoaika oli liian pitkä, jos haluaisi kakun olevan keskeltä vielä kostea eli "mutainen". Luulen, että 25 minuuttia uunissa riittää. Tämä resepti jää meillä käyttöön.

Mississippi Mud Cake

Mutakakun ohjeita on useita. Ideana on, että kakku pysyy mehevänä ja halutessa myös hieman valuvana sisältä. Tämän version voi paistaa irtopohjaisessa pyöreässä kakkuvuoassa, paperisissa muffinivuoissa tai silikonivuoissa.

150 g tummaa suklaata (kaakaota vähintään 70 %) 150 g voita 1 dl vehnäjauhoja 3 rkl tummaa kaakaojauhetta 1 tl leivinjauhetta ripaus suolaa 2 dl muscovadosokeria 3 kananmunaa tomusokeria koristeluun suklaapaloja

Sulata voi ja suklaapalat varovasti kattilassa. Sekoita keskenään kaakaojauhe, jauhot, leivinjauhe ja sekoita hieman jäähtyneen suklaan joukkoon. Vaahdota munat ja sokeri kiinteäksi vaahdoksi ja kääntele joukkoon. Kaada seos leivinpaperilla vuorattuun ja voideltuun irtopohjaiseen 22 cm:n kakkuvuokaan tai paperisiin tai silikonisiin muffinvuokiin. Paina muffineihin pari suklaapalaa taikinan keskelle. Paista kakkua 175 asteessa noin 25-30 minuuttia ja muffineita noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä ja maustua seuraavaan päivään viileässä. Tarjoa hyvän vaniljajäätelön kera.

Selailetko epätoivoisesti ruokalehtiä ja keittokirjoja ja mietit, mitä tehdä jälkiruuaksi jouluna tai uutenavuotena? Ehdottaisin takuuvarmaa juustokakkujäätelöä, joka oli taas hitti perjantaina, kun söimme ystävien kanssa. Et tarvitse jäätelökonetta. Ja sinun kannattaa tehdä tämä edellisenä päivänä, joten juhlapäivänä ei tarvitse enää vatkailla eikä sotkea keittiötä lisää. Juustokakkujäätelön koostumus on samettinen, eikä jälkiruoka ole liian makea. Voit tarjota sitä myös hillon tai tuoreiden hedelmien kera.

Taivaallinen juustokakkujäätelö

3 dl vispikermaa 200 g Philadelphia-juustoa (tai Hovi-juustoa) 2 dl sokeria 3 keltuaista 1/2 tl vaniljasokeria 1 maustemitta suolaa (ehkä hiukan vajaa) 3 valkuaista 4 piparkakkua murustettuna + kanelia päälle ripoteltavaksi

Sekoita keskenään Philadelphia-juusto, keltuaiset, vaniljasokeri, suola ja sokeri. Vispaa toisessa kulhossa kerma vaahdoksi. Vispaa kolmannessa kulhossa valkuaiset vaahdoksi. Sekoita kermavaahto ja Philadelphia-juustoseos. Kääntele lopuksi varovasti sekaan valkuaisvaahto - älä missään nimessä tee sitä sähkövatkaimella vaan hellästi puukauhalla tai lusikalla. Sekoita kuitenkin niin, että valkuaisvaahto on sekoittunut tasaisesti. Laita seos piirakkavuokaan ja ripottele päälle piparkakunmurut. Ripottele vielä ohut kerros kanelia päälle. Vuoraa vuoka tuorekelmulla ja laita pakkaseen. Ota juustokakkujäätelö pois pakkasesta noin 20 minuuttia ennen jälkiruuan syömistä.

Lähdin innokkaana Töölöntorin Talonpojanmarkkinoille tänään ja ihmettelin hiukan kojujen vähäistä määrää. No, mukaan tarttui kuitenkin luomuvalkosipuleita, Kuhmossa leivottuja karjalanpiirakoita ja kylmäsavulohta. Kävelyn jälkeen juotiin jouluglögit kahvila Tin Tin Tangossa, jossa takanani jonotti Yhdysvaltain uudehko Suomen-suurlähettiläs Bruce J. Oreck rennossa, sinisessä toppatakissa, kamera kaulassa. Oreckilla on muuten oma blogi!

Tulin kotiin ja aloitin lepäämisen. Aion laahustella seuraavat pari viikkoa ja keskittyä vain ikkunasta katseluun, ulkokävelyihin ja pienimuotoiseen ruuanlaittoon. Ei ryntäilyä, ei stressiä, ei to do -listoja eikä suorittamista.

Jos jaksaisin nousta sohvalta, haluaisin juuri nyt tehdä papuperunavuokaa, jota teimme Tuija Ruuskan kasvisruokakurssilla noin kuukausi sitten. Vuoka oli ihanaa (suolaa oli laitettu pikkaisen enemmän kuin resepti ehdottaa...). Kuva on otettu ennen kuin vuokaan laitettiin kermaa ja ennen kuin se meni uuniin: pakko sanoa, että minulle se olisi kelvannut sellaisenaan. Ja saatanpa jättää loppuvaiheen jopa tekemättä.

Papu-perunavuoka

6 keskikokoista perunaa 2 porkkanaa 1/2 pieni purjo 3 dl keitettyjä papuja (kidney- tai ruskeapapu) 3 rkl oliiviöljyä 1 dl tuoretta persiljaa 1 tl paprikajauhetta 1-2 tl suolaa ripaus mustapippuria 1-2 dl kermaa, soijakermaa tai kaurakermaa (päälle noin 100 g juustoraastetta)

Keitä tai höyrytä perunat ja porkkanat. Suikaloi purjo. Viipaloi perunat ja porkkanat. Sekoita kaikki raaka-ainekset, kaada kerma päälle ja laita uunivuokaan. Paista 200-asteisessa uunissa noin 35 minuuttia. Ota vuoka pois uunista ja ripottele juustoraaste päälle. Paista vielä uunissa noin 5-10 minuuttia.

Keittiössä soi Buika, ah. Joulumeiningit on siirretty hetkeksi sivuun: tekee mieli tehdä jotain aivan muuta. Tekee mieli Visa Nurmen, Antti Vahteran ja Iiro Rantalan Mojo-keittokirjan Mojo-kalapullia, joita kaiken lisäksi friteerataan eli uppopaistetaan. Aina välillä voi.

Chiliset kalapullat pitää mielestäni syödä ison ja rapean salaatin kera. Keittokirjailijat kehottavat dippaamaan kalapullia bbq-kastikkeen, chiliketsupin tai makean chilikastikkeen kanssa, mutta mielestäni chiliä on kalapullissa tarpeeksi, ja kastikkeeksi käy mainiosti myös cross kitchen -tyyliin mangochutney. Tai valkosipuliaioli. Tai jokin kermaviilipohjainen dippikastike.

Itse kiinnitin tässä reseptissä huomiota kaneliin, joka on kalapullien eksoottisin mauste. Syödessäni tajusin, että juuri kaneli teki kalapulliin karibialaisen maun. Toimi! Silti: puolittaisin reseptin antaman määrän.

Meillä kalapullista ei tullut edes kalliita, kiitos hyvän asiakaspalvelun Stockmannin kalatiskillä. Koska kalapulliin tulee valkoista kalaa, halusin mieluummin ostaa haukea kuin kallista kuhaa. Chili ja korianteri peittävät kalan ominaismaun kuitenkin. Mutta ne hauen ruodot! Kalatiskin myyjä ehdotti, että hän jauhaisi minulle 600 g haukifileitä myllyssä valmiiksi, jolloin ruodotkin tulisivat jauhetuiksi. Ilollani ei ollut rajoja.

Chiliset mojo-kalapullat

600 g kuha- tai haukifileetä puolikas vihreä chili pieneksi silputtuna 4 dl kermaa 2 kananmunaa 2 dl silputtua korianteria 2 tl raastettua, tuoretta inkivääriä 2 tl kanelijauhetta (laittaisin 1 tl) 1 tl maustepippuria jauhettuna mustapippuria myllystä suolaa 3 dl korppujauhoa 1/2 - 1 l rypsiöljyä uppopaistamiseen

Tarkista ennen murekkeen tekoa, että kaikki ainekset ovat jääkylmiä. Leikkaa ruodottomat kuhafileet kuutioiksi. Pane kalat, chilisilppu ja ripaus suolaa monitoimikoneeseen ja anna pyöri tasaiseksi teräsilppurilla. Lisää kerma juoksevana nauhana koneen pyöriessä hiljalleen. Lisää lopuksi munat varovasti sekoittaen. Sekoita joukkoon mausteet ja tarkista vielä maku paistamalla paistinpannulla pieni koepihvi. Anna mureketaikinan hetki rauhoittua jääkaapissa, jotta se tiivistyy. Pyörittele murekkeesta lusikan avulla golfpallon kokoisia pullia ja kääntele niitä sitten reilusti korppujauhossa. Kuumenna öljy 180 asteeseen ja paista kalapullat pienissä erissä (mielellään reikäkauhalla) rapeiksi (kunnes väri on kunnolla ruskean kullankeltainen). Nostele kalapullat öljystä paperin päälle, niin ylimääräinen öljy valuu pois. Tarjoa valitsemasi dippikastikkeen kera.